Post by Vohvu on Apr 8, 2008 16:18:11 GMT 2
Furryn/Tokorothin käsialaa~~
Nimi: Dorka
Ikä: Ihmisittäin 25v
Skpl: Uros
Lauma: Dhiarego
Rotu: Koira. Rodusta löytyy vaikka mitä. Ihan totaalinen seropi on siis.
Ääni: Ääninäyttelijänä toimii Geoffrey Rush *klick*
Ulkonäkö: Kuva on hyvä apu, katsokaa sitä. Ja menneisyydessähän on selityksiä Dorkan ulkonäölle. Pohjaväri on ruskea ja harjas on sini-musta. Harjas ylettyy hännänpäästä päälaelle. Harjas on hyvin ohut, mutta peittävä. Dorka ei näytä ikinä, ikinä silmiään, vaikka mikä olisi. Ne ovat kumminkin punaiset. (Johtuu siitä, että koiralle on laitettu piilolinssit) Harjaksen takaa ei näy kauheasti langanlaihaa ruumista. Uros on muodoiltaan hyvin terävä ja kulmikas. Selkä on aika pitkä. Dorka tosiaan on hyvin laiha ja luut näkyvät vähän kaikkialta. Herran kynnet ovat hyvin pitkät. Koiran korvat ovat suhtkoht isot (vaikka ne kuvassa ovatkin aivan liian pienet, älkää häiriintykö siitä...). Oikeanpuolimmainen korva on lurpallaan, koska siinä on painava pentagrammi. Pentagrammi riippuu siis korvan päässä. Vähän keskemmältä korvaa löytyy kaksi pyramidi-kuvioista irtoniittiä. Alaleuasta löytyy kultainen rengas.
Säkä: 58cm
Paino: 22kg
Luonne: Koira on lievästi mielenvikainen, jos ihan aloitetaan sillä. Eli hullun luonteen takia ei voi muuta syyttää kuin mielenvikaisuutta.
Dorka yrittää koko ajan esittää oikein kunnon hevaria. Uros ei pelkää nolaamista, nimittäin se ei älyä, että jokin asia on noloa. Jokaiselle kehen dhia törmää se menee juttelemaan, tarkemmin sanottuna esittämään. Dorka haluaa, että kaikki arvostavat ja kunnioittavat sitä. Sen silmissä kaikki muut ovat täysiä nollia, mutta hän itse on kunkku. Kukaan muu ei saisi puhua kun hän puhuu, onhan hän sentään mielestään kaikkein paras maailmassa. Uros on siis todella omahyväinen. Ja jos ”alamainen” tekee pienenkin virheen, niin Dorka alkaa uhittelemaan. Herkästi herra käykin kurkkuun kiinni yms., vaikka oikeastaan koiralla ei ole voimia lähes yhtään. Se vain kuvittelee, että olisi maailman vahvin.
Dorka höpöttää lähes koko ajan eikä anna toisille puheen vuoroa. Oikeastaan, Dorkan puheet ovat yleensä valeita. Se siis yrittää olla kova jollain valehtelemillaan asioilla. Jos ei valeita pääse suusta, niin silloin ruskea kovistelee menneisyydellään.
Koira on hyvin huomionkipeä ja tulee helposti mustasukkaisesti. Se on kuin pikkuvauva jota pitää koko ajan viihdyttää.
Isommassa porukassa Dorka ei oikeastaan puhukaan. Silloin se vain hymyilee nauraa, kuin älyäisi jostain asiasta mukamas jotakin. Tosin joskus ruskea yrittää porukassa laittaa jotain ”fiksuja” kommenttejaan väliin.
Ruskea jaksaa väitellä jokaisesta asiasta ja pitää aina pintansa. Se on todella sitkeä, eikä älyä ilkeitä kommentteja.
Uros ei ikinä myönnä virheitään, vaan on tyyliin: ”Mä kompastuin ihan tahallani, ku mä aattelin, et se olis susta hauskaa”
Menneisyys: Pentuna Dorka oli aivan tavallinen pentu. Sillä oli jopa kunnon nimikin, Choko. Koiralla oli pitkä karva, ei harjasta. Ja se oli aivan ruskea. Uros oli aika ujo ja terve. Se eli hyvää elämää tallissa sisarustensa ja emonsa kanssa.
Sitten tuli se päivä, nimittäin luovutuspäivä. Sinä päivänä kaikki viisi sisarusta vietiin. Vain Choko jäi. Hänen omistajansa alkoi tulla epätoivoiseksi. Oli nimittäin yksi poika, joka halusi tämän pennun. Omistaja ei kumminkaan ollut sallinut sitä, koska omistaja oli varma siitä, että poika olisi joku terroristi. Ketään ei kumminkaan ilmestynyt viikon aikana ja niin. Choko annettiin tälle opiskelija pojalle. Hänen kämppänsä oli pieni kaksio, jossa asui kaksi muutakin poikaa.
Pentu nimettiin heti uudestaan, nimittäin Dorkaksi. Ruskea suljettiin pienenpieneen vessaan. Siellä sai koiranpentu varttua aikuiseksi. Kerran kahdessa päivässä Dorka sai ruokaa ja juoda se sai vessanpöntöstä. Pienen koiranpennun hermot eivät kumminkaan kestäneet tämmöistä. Olla nyt 11kk pienessä, huono ilmaisessa, lämpimässä vessassa laihalla ruualla. Tämä kokemus oli yksi Dorkan mielenvikaiseksi tulemisen syistä.
11kk kuluttua uros päästettiin vessasta. Ruskealla oli tuolloin pitkänpitkä karva. Pojat ottivat kovakouraisesti parranajo koneella kaiken karvan pois, paitsi jättivät harjaksen. (Nykyään Dorkalle on kumminkin kasvanut siis lyhyt karva muualle kehoon. ) Harjas värjättiin kovakouraisesti sini-mustaksi. Koira raukka yritti paeta, mutta se ei onnistunut. Uros sai elää yksiössä, kumminkin laihalla ruualla ja kovakouraisilla otteilla. Elämänsä aikana Dorkalle lävistettiin jos minkälaisia killuttimia. (Nykyään korvassa pentagrammi, kaksi pyramidi irtoniittiä ja alaleuan lävistys) Jokainen operaatio järkytti syvästi arkaa koiraa, joten mielenvikaisuus alkoi vähitellen tulla.
Kerran pojat päättivät viedä Dorkan kaverinsa luokse, ajatuksena tatuoida koko koira. Uros pääsi ensikertaa ulos. Oli siis mahdollisuus karata, ja senkös ruskea teki ja vikkelään. Pojat eivät ikinä löytäneet koiraansa.
Dorka sai uuden elämän, katukoirana. Se oli monissa jengeissä, oppi hankkimaan ruokaa, karkaamaan rankkureita ja sai elää makeaa elämää. Kesti kauan, että uros sai vakituisen jengin jäsenyyden. Ihmisissä ruskea oli 20, kun se äänestettiin jengin johtajaksi. Dorkalta nousi vähän pissi päähän. Lisäksi se oli huomannut, että sitä arvostettiin paljon. Ruskea arveli, että tämä johtui tämän koruista ja harjaksesta. Niinpä se keksi ruveta esittämään hevaria.
Eräänä päivänä joutui ruskea ja tämän jengi taistelemaan toista jengiä vastaan. Tämä vastapuoli oli täynnä suuria tanskandoggeja ja muita pelottavia koiria. Jengit taistelivat ja Dorka joukkioineen oli jäämässä alakynteen. Kaikki paine, jota uros oli elämänsä ajan kokenut ja tappelun paine yhdistyivät. Uros sai hermoromahduksen ja pyörtyi hetken päästä. Muu jengi rökitettiin ja se lähtikin karkuun ilman johtajaansa.
Dorkan muut koirat kuljettivat satamaan ja heittivät mereen. Uros ei kumminkaan tajuttomana joutunut mereen. Onnekseen se olikin vahingossa lentänyt soutuveneeseen. Ruskean pää kolahti pahasti veneen rautaosaan. Mielenvikaisuus oli näin varmistettu. Koiran purivat köyden poikki ja vene lähti uiskentelemaan yksinään avomerelle päin. Kului minuutteja, tunteja, päiviä ennen kuin Dorka heräsi. Silloin se oli avomerellä lillumassa purtilossaan. Hädissään koira hyppäsi veneestä ja lähti uimaan. Se ui niin kauan kuin jaksoi. Se ui ja ui, kunnes lopulta pääsi Reviirin saarelle.
Nippeli tietoa:
~ Dorkalla on huono kunto
~ Ja se vihaa uimista
~ Tuo herää useina päivinä väärällä jalalla
~ Pelkää tosi asiassa kaikkea
~Tavatut~
Fellhuntter [Neyla]
Sielunsyöjä [Tuonenkalla]
Landgraf [Ay]
~Tapahtunutta~
Dhiarego :: Aavikko :: Auringon kehä
Xhiarego :: Louhikko :: Valkoinen on maa, musta on mieli
Dhiarego :: Iso järvi :: Porot! Paetkaa!
Dhiarego :: Aro :: Kelas
Dhiarego :: Tiheä Metsä :: Pierusieni
