Post by Landgraf on Dec 4, 2008 19:20:04 GMT 2
K U V A
Nimi: Enzpera
Lempinimi: Ei ole vakituista yleisesti sanotaan Enz tai Pera
Laji: Sekarotuinen koira (Saksanpaimenkoiraa, haskii, karhukoiraa…)
Ikä: 4
Spk: Narttu
Lauma: Xhiaregon
Ulkonäkö:
Musta, keltainen ja sininen sävyinen koira. Vahvarakenteinen ulkoaltaan, mutta hyvin sirolta näyttää. Hyvät nivelet ja luusto, vaikka saksanpaimenkoiran mukana tullut lonkka ongelmia. Karva on tehty enemmän kestämään kylmyyttä ja sateita, kuin lämpimiä säitä. Jokaisessa jalassa on keltaiset renkaan, vatsassa, hännän pohjalla ja ainoastaan taka vasen jalassa kaksi raitaa. Menneisyydessä lisää. Silmät punaiset.
Luonne: Itseluottamus ei ole maailman paras mahdollinen. Energiaa löytyy todella paljon mihin aikaan ja samoin virkeä melkein missä vain. Pitää itsensä hyvin epävärisen suden, turkin värityksen takia. Sen takia on välillä maassa, jos näkee kauniimman nartun, jolla on oma luonnollisempi sävy. Puhuu mielellään joskus emännästään muille koirille, jolla on ollut emäntä tai isäntä. Loukkaamalla ainoastaan saada ilkeäksi muuten se ei osaa olla ilkeä. Harvoin loukkaantuu muiden sanoista, kun antaa puhua itsestään miten sattuu. Hiljainen olemus. Vaikkei puhu paljoakaan vaan enemmän kehonkielellä puhuu. Alun perin se saa monet luulemaan, ettei Enzpera ei osaisi puhua. Häntä on siinä hyvin tärkeä eleen merkkinä. Sille on hyvä puhua huolista, koska osaa pitää salaisuudet ja kestää toisen surun ja huolet.
Menneisyys: Syntynyt katu koiraksi alun perin, mutta kahden kuukauden ikäisen nuori tyttö otti sen hoitoonsa. Aluksi kolmeksi vuodeksi oli todella mukavaa elää rikkaiden ihmisten kanssa ja rikkaan tytön kanssa. Vuosien saatossa tyttö alkoi tekemään pukuja koiran päälle mistä koira ei pitänyt laisinkaan. Suurimmaksi osaksi Enzpera oli musta sekakoira. Tytön hoidossa turkki sai kahta uutta väriä, koska tyttö ei pitänyt pelkästään mustasta väristä ja halusi muutenkin erilaisen koiran mitä muilla ystävillä. Erilaisilla aineilla hän pesi ja vanhemmat auttoivat ja kannustivat. Se alkoi piinaamaan Enzpera, kun ennen pidettiin hauskaa ja nyt ei enää pidetty hauskaa. Nyt oli muodin aika mistä narttu pitänyt laisinkaan. Tassujen sininen väri tuli ikuiseksi, kun se astui siniseen maaliin. Pesu avulla keltainen väri tuli tiettyyn alueisiin. Muut koirat nauroivat Enzperan ulkomuodolle, kuin tytöt ihastelivat kauneuttansa. Nelivuotiaana se sai tarpeeksi ja häipyi emännän kodistaan. Tyttö itki ja vanhemmat hankkivat uuden rotukoiran lapselleen. Pari vuotta myöhemmin Enzpera huomasi entisen omistajan uuden koira, joka oli puettu samanlaiseen pukuihin, kuin se itse silloin. Pari kuukautta satamassa eleli ja joutui laivan mukaan merelle. Laivaan se joutui, kun oli mennyt sisään etsimään ruokaa. Itse ei tiennyt minne laiva meni, mutta myrskyssä laiva ajoi karikkoon ja Enzpera ui sumuiselle meri alueelle missä näkyi lopulta saari. Uiminen otti koville ja aluksi jäi makailemaan pariksi päiväksi rannalle. Siellä ollessaan se huomasi muitakin samanlaisia värisiä koiria oli. Hiljattain se liittyi saman näköisten koirien laumaan, jotka olivat Xhiaregon lauma.
Muuta: Pennuista kolmas nuorin kuudesta pentueesta. Omistaja nimi oli Lady Elisabeth Watson, jonka isä on lordi Edward Watson ja äiti Mary Watson, jotka omistavat ison maata Iso-Britanniasta. Ei halunnut syödä mitä olisi saanut.
Nimi: Enzpera
Lempinimi: Ei ole vakituista yleisesti sanotaan Enz tai Pera
Laji: Sekarotuinen koira (Saksanpaimenkoiraa, haskii, karhukoiraa…)
Ikä: 4
Spk: Narttu
Lauma: Xhiaregon
Ulkonäkö:
Musta, keltainen ja sininen sävyinen koira. Vahvarakenteinen ulkoaltaan, mutta hyvin sirolta näyttää. Hyvät nivelet ja luusto, vaikka saksanpaimenkoiran mukana tullut lonkka ongelmia. Karva on tehty enemmän kestämään kylmyyttä ja sateita, kuin lämpimiä säitä. Jokaisessa jalassa on keltaiset renkaan, vatsassa, hännän pohjalla ja ainoastaan taka vasen jalassa kaksi raitaa. Menneisyydessä lisää. Silmät punaiset.
Luonne: Itseluottamus ei ole maailman paras mahdollinen. Energiaa löytyy todella paljon mihin aikaan ja samoin virkeä melkein missä vain. Pitää itsensä hyvin epävärisen suden, turkin värityksen takia. Sen takia on välillä maassa, jos näkee kauniimman nartun, jolla on oma luonnollisempi sävy. Puhuu mielellään joskus emännästään muille koirille, jolla on ollut emäntä tai isäntä. Loukkaamalla ainoastaan saada ilkeäksi muuten se ei osaa olla ilkeä. Harvoin loukkaantuu muiden sanoista, kun antaa puhua itsestään miten sattuu. Hiljainen olemus. Vaikkei puhu paljoakaan vaan enemmän kehonkielellä puhuu. Alun perin se saa monet luulemaan, ettei Enzpera ei osaisi puhua. Häntä on siinä hyvin tärkeä eleen merkkinä. Sille on hyvä puhua huolista, koska osaa pitää salaisuudet ja kestää toisen surun ja huolet.
Menneisyys: Syntynyt katu koiraksi alun perin, mutta kahden kuukauden ikäisen nuori tyttö otti sen hoitoonsa. Aluksi kolmeksi vuodeksi oli todella mukavaa elää rikkaiden ihmisten kanssa ja rikkaan tytön kanssa. Vuosien saatossa tyttö alkoi tekemään pukuja koiran päälle mistä koira ei pitänyt laisinkaan. Suurimmaksi osaksi Enzpera oli musta sekakoira. Tytön hoidossa turkki sai kahta uutta väriä, koska tyttö ei pitänyt pelkästään mustasta väristä ja halusi muutenkin erilaisen koiran mitä muilla ystävillä. Erilaisilla aineilla hän pesi ja vanhemmat auttoivat ja kannustivat. Se alkoi piinaamaan Enzpera, kun ennen pidettiin hauskaa ja nyt ei enää pidetty hauskaa. Nyt oli muodin aika mistä narttu pitänyt laisinkaan. Tassujen sininen väri tuli ikuiseksi, kun se astui siniseen maaliin. Pesu avulla keltainen väri tuli tiettyyn alueisiin. Muut koirat nauroivat Enzperan ulkomuodolle, kuin tytöt ihastelivat kauneuttansa. Nelivuotiaana se sai tarpeeksi ja häipyi emännän kodistaan. Tyttö itki ja vanhemmat hankkivat uuden rotukoiran lapselleen. Pari vuotta myöhemmin Enzpera huomasi entisen omistajan uuden koira, joka oli puettu samanlaiseen pukuihin, kuin se itse silloin. Pari kuukautta satamassa eleli ja joutui laivan mukaan merelle. Laivaan se joutui, kun oli mennyt sisään etsimään ruokaa. Itse ei tiennyt minne laiva meni, mutta myrskyssä laiva ajoi karikkoon ja Enzpera ui sumuiselle meri alueelle missä näkyi lopulta saari. Uiminen otti koville ja aluksi jäi makailemaan pariksi päiväksi rannalle. Siellä ollessaan se huomasi muitakin samanlaisia värisiä koiria oli. Hiljattain se liittyi saman näköisten koirien laumaan, jotka olivat Xhiaregon lauma.
Muuta: Pennuista kolmas nuorin kuudesta pentueesta. Omistaja nimi oli Lady Elisabeth Watson, jonka isä on lordi Edward Watson ja äiti Mary Watson, jotka omistavat ison maata Iso-Britanniasta. Ei halunnut syödä mitä olisi saanut.