Post by maki on Sept 9, 2008 20:32:59 GMT 2
- Nimi: Maki
- Ikä: 39v. ihmisen iässä
- Skp: Uros
- Lauma: Xhiarego
- Rotu: vahvasti sekarotuinen
- Säkä: 62 cm
- Paino: 33 kg
Ulkoisesti Maki on sinisenharmaa sekarotuinen koira, jolla on valkeat kasvot, vatsa, kaula ja tassut. Korvat ovat vahvasti lerpahtavat, ja säkäkorkeus on siinä kuuteenkymmeneen senttiin. Karva on lyhyttä, noin sentin pituista, karheaa, tuuheaa, ja kiiltävää. Maki on jokseenkin lihaksikas ja sopusuhtainen herra, joka on tällä hetkellä jokseenkin parhaissa voimissaan. Häntä on lyhyt ja tuuheahko, hiukan pölyhuiskamainen. Kuonossa on kaksi poikittain kulkevaa arpea jotka erottuvat melko selkeästi lyhyen karvan seasta.
Luonteeltaan uros on lempeä, isällinen, ja varsin huumorintajuinen veikko, jolla on pitkänmallinen pinna. Pinnallisesti se on ystävällinen, mutta luo myös helposti vankkoja ystäväsuhteita, jotka usein ovat myös pitkäaikaisia. Uros hymyilee paljon, ja on usein optimisti, lyöden asiat leikiksi ja vitsaillen niin ystävien kuin hyvänpäiväntuttujenkin kanssa, ja hän hakee huonoistakin tilanteista edes yhden valoisan puolen. Puheeltaan Maki on kohtelias ja hyväkäytöksinen, pienestä huulenheitostaan huolimatta. Uroksella on outo kiintymys pentuihin, johtuneeko tuosta että on niiden parissa viettänyt lähes koko ikänsä. Makin pinnan napsahtaessa, jota tapahtuu muuten suhteellisen harvoin, tämä on ärtynyt, stressaantunut, ja äyskii pienistä asioista, kuitenkaan ryhtymättä riehumaan raivopäänä, sen verran malttia kuitenkin löytyy. Tappeluun ei tuo ikinä itse pyri tekemään aloitteita, ja välttää kärhämiin joutumista mikäli mahdollista. Tästä huolimatta ei uros anna muiden polkea itseään mutaan, kyllä hän lopulta varsin valppaasti puolustautuu, mikäli vastapuolen osalta näyttää riitatilanne kehkeytyvän. Varsin auttavaiseksi uros on perheen parissa kasvatettu, ja kaveria jelpitään aina, kun siitä ei koidu muille hankaluuksia.
Maki on nopealiikkeinen ja ketterä otus, ja sen reaktionopeus on hyvää luokkaa, ja tästä on sille paljoltikin hyötyä saalistuksessa. Uros rakastaa pimeitä, kosteita paikkoja ja uimista.
Ennen Reviiriin tuloaan Maki asui peinehköllä kallioisella saarella, jossa oli muutama kalastajamökki, ja valtaisa luolasto, jossa Maki sukuineen asusti. Elinpaikka oli suhteellisen hyvä ihmisten pitäessä majaa, kaksijalkaisten jätteet ja ruoantähteet kun kelpasivat villiintyneille koirille loistavasti ravinnoksi. Tuossa ympäristössä Maki varttui, mutta eräs päivä tämän riideltyä veljensä kanssa henkisesti loukkaantunut veli työnsi Makin kalliolta alas mereen tämän nukkuessa. Meren mukana uros ajautui Reviiriin.